Kuolee karja,
Seekor sapi yang sekarat,
kuolee suku,
meninggal keluarga,
samaten itse kuolet;
sama seperti kamu mati;
yhden tiedän
satu terikat & auml; n
mik' ei kuole:
apa yang tidak mati:
manalle menneen maine.”
reputasi masa lalu untuk mana. “
(Hávamál)
(H & aacute; VAM & aacute l)

Jo luku viimeinen saa,
Bahkan bab terakhir pun,
surmansa kohdannut lepää sijallaan.
dibunuh oleh pembantaian; tempatnya.
Veljet maljan simaa nostavat,
Semangkuk beludru angkat santa,
tyhjäksi juovat nimeen vainajan.
Orang kidal menggunakan nama almarhum.

Kaunis laiva kantaakseen saa miehen rauenneen,
Untuk membawa kapal yang indah, orang tersebut tersesat,
laskua tuonpuoleiseen se vartoo rannalla.
mendarat di sisi yang jauh itu gudang di pantai.
Aseet, korut, rikkaudet matkamies saa mukaansa,
Senjata, perhiasan, kekayaan yang dialami para musafir,
alla suuren rovion lipuu hautansa.
di bawah ledakan besar kuburan.
(Ja katso! Voiko toista niin ylvästä näkyä olla
(Dan lihat, bisakah kita mengulangi kata-kata seperti luhur, pelit, n & auml; ky & auml; be
kuin hiljaisten liekkien kurotus tähtiä kohti.)
sebagai jinak dari nyala api diam t & auml; hti & auml; per.)

Kuolemaan me jok'ikinen kuljemme;
Mati untuk kita, kita pergi ke arah kita;
jumalat ovat elävät valinneet.
para dewa telah dipilih oleh para tua-tua.
Veljemme syliin aaltojen laskemme;
Di pelukan saudara kita, kita menurunkan ombak;
jää hyvästi, sinut aina muistamme.
j & auml; & auml; Bagus, kami selalu mengingatmu

Kunniaa ei miekka voi taltuttaa;
Pedang tidak bisa diajari dengan pedang;
jumalat ovat sankarit nimenneet.
Dewa diberi nama oleh pahlawan.
Veljemme tuonen herralle luovutamme;
Kami memberikan saudara kami Tuonen kepada Tuhan;
siis hyvästi – kunnes jälleen kohtaamme.
begitu bagus – sampai kita bertemu